'No Break equipment troposcatter Cold War' hakukoneeseen palautti tällaista:

Kylmän sodan aikana "No Break" -laitteisto (No Break equipment / No Break power supply) tarkoitti katkeamattoman virransyötön järjestelmää (nykyisin UPS), jota käytettiin kriittisissä sotilaallisissa troposfäärisirontaverkoissa (troposcatter), kuten NATO:n ACE High -verkossa ja Yhdysvaltojen White Alice -järjestelmässä.

Miksi No Break -laitteisto oli välttämätön?

1. Jatkuva valmius ydinsodan varalta: Troposfäärisirontajärjestelmät muodostivat selkärangan valtioiden ja liittoumien varhaisvaroitus- ja johtamisjärjestelmille. Viestiyhteyksien oli toimittava sekunneissa, jos ydinisku tapahtuisi. Sähköverkon lyhytkin katkos tai jännitepiikki olisi voinut katkaista kriittisen tiedonkulun.

2. Suuri tehontarve: Koska signaali suunnattiin ilmakehän alimpaan kerrokseen (troposfääriin), jossa se siirtyi eteenpäin vain pienen murto-osan heijastuessa takaisin maahan, laitteistot vaativat massiivisia vahvistimia ja valtavasti sähkötehoa (jopa 10 kW – 50 kW per lähetin).

Miten kylmän sodan "No Break" -järjestelmä toimi?

Toisin kuin nykyiset elektroniset UPS-laitteet, jotka luottavat pääasiassa akkuihin ja puolijohteisiin, kylmän sodan aikaiset No Break -järjestelmät olivat usein mekaanis-pyöriviä massiivisia sähkökoneistoja (Rotary UPS):
• Normaalitilanne: Valtakunnallisesta sähköverkosta otettava sähkö pyöritti suurta sähkömoottoria. Tämä moottori pyöritti samalla akselilla olevaa raskasta vauhtipyörää (flywheel) sekä generaattoria, joka syötti puhdasta ja tasalaatuista virtaa troposcatter-aseman radiolaitteille.
• Katkostilanne: Kun sähköverkko kaatui (esimerkiksi pommituksen tai sabotaasin vuoksi), vauhtipyörään varastoitunut liike-energia piti generaattorin pyörimässä ja sähköntuotannon käynnissä ilman millisekunninkaan katkosta ("No Break").
• Varavoiman käynnistys: Samaan aikaan akselin toisessa päässä oleva dieselgeneraattori käynnistettiin automaattisesti kytkimen avulla. Vauhtipyörä antoi tarvittavan ajan (yleensä 10–30 sekuntia) dieselmoottorin käynnistymiseen ja täyden kierrosnopeuden saavuttamiseen, minkä jälkeen dieselmoottori otti vastuun järjestelmän pyörittämisestä.

Tämän mekaanisen ja erittäin luotettavan tekniikan ansiosta viestiasemat kykenivät toimimaan täysin itsenäisesti ja häiriöttömästi kaikissa olosuhteissa.