Pääset
tänne ylös "Alkuun"-linkeistä.
Takaisin Matkat-sivulle. Versio
1.15. Viimeisimmät muutokset: 7.11.2024. Tarkastettu
Kuusipäiväinen
mp-reissu Viroon.
Reissun
aiheena on
nopea tutustumismatka Viron suurimmille saarille
lähiympäristöineen ja Vuosaari - Muuga
-laivareitin testaus.
Sisällysluettelo
Saarenmaalla on
viimeksi yövytty kesällä
1996 [L].
Jo oli aikakin uusia se ja kierrellä myös muualla
semminkin kun Tallinnan murretta hyvin puhuva, edellisessä
linkissä nimeltä mainittu MikaO lähti mukaan
tälle
pikareissulle.
Kappalejakoa on hieman muokattu myös
kännykän käyttäjiä
huomioiden.
Kaikki linkit toimivat elokuussa 2023.
Ajettu reitti aika ylimalkaisella tarkkuudella:
© Google
Alkuun
Vuosaaresta Muugaan
14.8.2023
Vuosaari-Muuga -väli matkustettiin Eckerö Linen 'M/S
Finbo Gargo'-laivalla [L],
jonka lähtösatama on Helsingin Vuosaaressa [L].Vuosaaren
ja Muugan satamien käyntiosoitteet löytyvät
vasemmanpuoleisen linkin alareunasta. Laivaliput varattiin ja
maksettiin (kaksi miestä ja kaksi
pyörää
yhteensä alle kahdeksankymppiä) etukäteen
joten
jonotusalueen kopilla riitti
matkustusasiakirjojen näyttäminen ajoneuvo- ja
matkustajakorttien saantiin. Viimeksi mainitun mukaan laivaannousu
päättyy 30 min ennen laivan
lähtöä.
Muutamia moottori- ja polkupyöriä sekä
tavallisia
että matkailuautoja jonotti laivaan rekkojen jonotellessa
muualla.
Hyvin tarkeni auringon paisteessa yli 20°C
lämpötilassa
seisoskella, onneksi auringonpuoleisella kaistalla aivan
vieressämme seisoi matkailuajoneuvoja varjoa tarjoamassa.
Etummaisella mp-kuskilla vaikutti olleen
päällään
monikerroksisen verkkotyyppisen ajopuvun sisäosa
olkapää-, selkä- ja
kyynerpääsuojineen, joka
lienee ollut onnen omiaan juuri tuollaisiin olosuhteisiin vs.
'normaalit' tummemmat pukumallimme.
Viimeisen portin avauduttua ajettiin
laiturialueen läpi laivan keulan kautta autokannen vasemmalle
reunalle ulkoseinän viereen. Laituriosuuden alussa maasta
bongatut, poistetun aita- tai porttitolpan kiinnityspultit oli leikattu
sen verran pyöreäpäisiksi läheltä asfaltin
pintaa ettei niiden ylitse ajaminen vaikuttanut renkaisiin.
Normi laivaus joskin kansimies olisi halunnut ajattaa pyörien
eturenkaat kiinni seinään.
Ajansäästömielessä todennäköisesti.
Suurin osa motoristeista niin tekin ja purkuvaiheessa Muugassa
niitä sitten lykittiin takaisin viereiselle kaistalle
märällä teräskannella matalien, keltaisten 'kiinnitystattien'
välissä. Muutama kuski sitoi pyöriään
räikkäliinoilla kiinni niihin mutta ennakoivan merikelitiedon
keveyden perusteella jätimme GSX-1250FA:n ja Moto-Guzzi Stelvion
ykkösvaihteet päällä sivuseisontatukiensa varaan,
vain ne vähän kookkaammat kumikiilat etu- tai takarenkaiden
kohdalle potkittuina. Mikä riittikin hyvin.
M/S Finbo Gargon kansi #7 keulan kahviloineen tarjosi virvokkeita,
etusektoriin hyvät maisemat ja mukavaa juttuseuraa koko 2 tuntia
45 min pituisen matkan ajaksi.
Alkuun
Muugasta Haapsaluun
Pyörien purku Muugassa oli
normisuoritus, poistuminen hoidettiin
autokannen sivun erillisen yksikaistaisen ajoreitin kautta. Sataman
sisälläkin
oli tienparannustöitä ja pienen
sillan kannen reunalla oli asfaltti kuplinut ja reikiintynyt
melkoisesti, jos seisovan autojonon lane splittaus
ulkokautta
kävisi mielessä. Ajoneuvoista ruuhkautuneen
poistumisreitin
lopulla kaistalla #1 ajoneuvojen eteen sijoitetut rekisterikilpien
tunnistuskamerat eivät päästäneet
motoristeja
satama-alueen ulkopuolelle ennenkuin liikenteenohjaaja lähetti
meidät huutaen matkaan.
Ajosuuntanamme olivat tiet #94, 1, 11, 4 ja 9.
Muutaman lisämutkan jälkeen edessä avautui
itseltäni aiemmin kokonaan läpiajamaton, uudehko
kehätie #11 jota
kiertäen päästiin sujuvasti Tallinnan
lounaispuolelle.
Garmin Zumo XT. Tallennettu reittiviiva Maardun viereltä tielle #9 on sininen.
© Google
Aika harvalla laivasta saapuneella näytti olleen mielenkiintoa
survoutua Tallinnan keskustan edelleen korjattaville kaduille.
Kahvi- ja ajotakin sisäpinnan kuivaustauko pienellä
bensiksellä matkan jatkuessa pian suoraan Haapsaluun
käymättä esimerkiksi Paldinskissa tai noissa:
- https://www.visitestonia.com/fi/viron-kartta?selected_entry=272692 Pietari Suuren merilinnoitus
- https://www.visitestonia.com/fi/rummun-avolouhos
'Hotelli Kongo' löytyi helposti ja puhelinapu sen ulko-oven
avaamiseen toimi mainiosti. Meillä oli toisen kerroksen huone
#209, jossa ei ollut ilmastointia eikä avattavaa ikkunaa. Vino
kattoikkuna oli lukittu kiinni mutta sen yläraunasta avattavan
korvausilmaventtiilin sai hieman raolleen. Illemmalla siihen oli
syytä ruiskuttaa punkki- ja hyttyskarkotetta rauhallisemman
yöunen mahdollistamiseksi. Sängyt olivat OK samoin
saniteettitilat ja hotellin ympäristö.
Pyörät sai parkkiin ulko-oven viereiselle
kulkureitille.
Vaaterumban jälkeen lähdettiin tutustumaan Vanhaan
kaupunkiin
eli kaljalle ja syömään tuonne kadun
pään
ulkoilmaan. Neljä tuoppia tummaa paikallista olutta ja
ruoka-annokset kahdelle maksoivat yhteensä 38 €, ei
paha.
Kadun loppupään porttikonkien takana näytti
olleen
lisää ravintolapaikkoja. Hyvin riitti
väkeä
useampiin ravintoloihin.
Rantaan oli
lyhyt kävelymatka, sopivaan aikaan olisi
päässyt höyrylaiva-ajelullekin [L].
Hotellihuoneessa
tarkeni hyvin kattoikkunan yläreunan
tuuletusreiästä ja koko yön
lämmintä ilmaa poistaneesta vessan
tuuletuspuhaltimesta
huolimatta.
Viileässä nukkuminen onkin ylimainostettua hapatusta.
Alkuun
Haapsalusta Körgessaareen
Hiidenmaalle
15.8.2023
Aamiainen ja aamiaisympäristö olivat hyviä,
pyörät yöpyivät
pääoven viereisellä
alueella ja sateeton sää suosi ajamista koko
päivän ajan. Ajopuvuista avatut tuuletusluukut
avoimien
hihansuiden ja raollaan olleen takinkauluksen ohessa auttoivat liikkeen
aikana - Mikalla olleet tuulettavat ajohanskat eritoten.
Bensatankille hakeuduttiin pariinkin eri paikkaan sillä
Garminin
etsimä 'VE 1 = vaihtoehto 1' eli lähin satamassa
'Rannarootsi Muuseum':n yläpuolella ollut -asema oli
puomin takana. VE2:een siirryttäessä nähtiin
myös
mukava ranta-alue ilmaismajoittuneille, saattoi siellä
vessojakin olla jossain. Rannalla ja rantaniityllä
näytti
olleen kaikenlaista majoitetta
polkupyöräilijöiden teltoista
isohkoihin matkailuautoihin.
© Google
Kuvan alareunan koordinaatti viittaa ensimmäisen yön
hotellin
sijaintiin lyhyen kävelymatkan
päässä oranssista ravintola-alueesta.
Tankkauskäynnin
(Neste Futura 98, 1.829 €/litra)
jälkeen ajettiin entisen itäblokin
sotilaslentokentän 'Kiltsi
sõjaväelennuväli,
Kiltsi, 90430 Lääne County, Viro'
itäpään kautta ja
sieltä edelleen rannemmaksi 'Rohuküla sadam,
Rohuküla küla, Ridala vald, 90441
Lääne maakond, Viro'
lippuluukun kautta odotuskaistalle #1. Ylityksen hinta oli noin kympin
per sierainpari.
Laivaippuja ei Virossa varattu etukäteen muille kuin
paluumatkalle
Tallinnasta Helsinkiin. Ehkä haastavin oli Hiidenmaan
ja
Saarenmaan välinen pieni lautta kapasiteettinsa ja vuorojensa
vähyyden vuoksi - elokuun lopussa se oli hetken poissa
käytöstä teknisen vian vuoksi.
Onneksi
moottoripyörille löytyy hyvin usein tilaa vaikka
polkupyörien seasta, mutta
pelkästään sen varaan en
pahimpaan loma-aikaan laskisi.
Autolle varaisin lipun etukäteen mikäli
jonotusajan
pituudella on väliä, taustalla kummittelee
kesän 2022
reissu pohjoisesta Lofooteille päin. Vertailun vuoksi suora lauttamatka
Hiidenmaan Sõrusta Saarenmaan Triigiin on
alle kaksikymmentä mutta maitse kiertäen yli 140
kilometriä [L].
Ajoajassa se tehnee noin
kolme tuntia ja kahden laivan odotus- sekä satamien
väliset ajoajat päälle.
Debit-kortti
toimi hyvin ja molemmat pyörät sai maksettua
kerralla.
Rekisterinumerot lisättiin lippuihin kuten kaikilla
muillakin ylityksillä.
Tuo oikeanpuoleinen alus lienee
lähemmälle 'Vormsi'-saarelle
pohjoiseen menevä lautta,
vähän suurempi vastaava pysähtyi hetken
päästä kuvassa vasemmalla
näkyvän laiturin pään rampin
kohdalle.
Pyörät
jätettiin
paikoilleen autokannen etuosan korotetulle alueelle [L]
melkein kiinni keulaluukkuun ja
noustiin ylemmäksi kahvioon lounaalle. Ylitys hyvissä
meri- ja sääolosuhteissa oli muuten OK, mutta
vasemmanpuoleisessa sivutuulessa
Heltermaan laiturin edustan oikeanpuoleisen sivuponttoonin kautta ajo
rampille saakka oli aavistuksen kovahko. Osuma heilautti ahterin alla
ollutta pyörää aika
terävästi oikealle muttei onneksi
päässyt
yllättämään
tasapainon menettämiseen saakka.
- https://www.visitestonia.com/fi/miksi-juuri-viro/rentoudu-saaritunnelmassa-hiidenmaalla
- https://balticguide.ee/pysayta-aika-hiidenmaalla/
Koulujen alkaessa ajonopeuksia valvottiin saarella kuulemma tarkkaan ja
vastapäivään tietä #80 ajaessamme
juuri ennen
Körgessaarta oli bussi tai iso matkailuauto
'varikkoliputettuna' tien
reunalle parin virka-auton voimin.
Majatalo
'Viinaköök'
löytyi Körgessaaresta ja siellä oltiin
seuraava yö.
Kartasta se löytyy kuvan keskivaiheilta [L].
Rakennus toisesta kuvakulmasta [L]
ja vastaanotto- sekä ravintolasali [L].
Hienoksi on tuo 25 vuoden aikana korjattu ja kehitetty paikan ilme ja
henki säilyttäen. Entinen viinatehdas leirintään
käytettävine rantaniittyineen oli imatralta lähteneen
Tapsan ylläpitämä kesäisin. Muistissa on vielä
Tampereen 'Jäähovi'
ja Mikan syntymäpäiväjuhlat siellä rapiat 25 vuotta
sitten; kiitos niistä toistamiseen myös
järjestäneelle seuralle. Nykyään tuo paikka on
siirtynyt paikallisten hallintaan ja omistukseen.
- https://viinakook.com/fi/etusivu/
Tähän
aikaan elokuuta tarjolla
oli enää vain itsepalvelumajoitusta huoneissa tai
camping-alueella, myös yleinen puute hyvistä,
kielitaitoisista tarjoilijoista
vaikuttaa heidänkin mahdollisuuksiin tarjota esimerkiksi
aamiais-, lounas- ja muita ruokailupalveluja asiakkailleen,
kyläläisille sekä satunnaisille
ohikulkijoille.
Harmillinen juttu, sillä tuolla vietetyn ajan kuluessa pihalla
kävi
monta autollista henkilöitä
kyselemässä
ruokailun mahdollisuutta.
Läheisessä satamassa on onneksi kahvio
josta saa myös ruokaa, toinen ruokailupiste löytyy
noin
kahdeksan kilometrin päästä tuon seuraavalle
käyntikohteelle vievän tien varrelta. Ja tavallinen
kauppa omatoimiruokailijoille on
vain kivenheiton päässä.
Tapsa vei
meidät autollaan entisen tehdasalueen kautta majakalle [L]
'Kõpu
Lighthouse, Mägipe, 92233 Hiiu maakond, Viro',
jossa noin 120
korkeanousuista rappusta ahtaassa
käytävässä
odotti käyttäjäänsä.
Rappujen alapää on kapeanmatalaa suoraa nousua
vaihtelevine
porrasnousuineen, sitten tulee
ahdas pätkä jyrkempää
kierreosuutta,
päälle pari kerrosta huoneita karttoineen ja
esitteineen
sekä
lisää portaita ennen kattotasannetta kaiteineen +
punaisine
loistokoppeineen. Viimeksi mainittuun ei normiasiakkailla ollut
pääsyä.
Kuulemma Hiidenmaalla ei ole käynyt ellei
tuollaiseen ole
koskaan kivunnut; no se homma on nyt hoidettu pois kuleksimasta.
Pääsylipun hinta oli 5€ (kolmen majakan
sarjalipun hinta oli kuulemma 12 €).
Kävelytasanteelta tuolta
ylhäältä näki hyvin 360 astetta
horisonttiin
päin, kuvassa on näkymää niemen
kärjen
suuntaan.
Tuollainen loistokoppi oli tornin huipulla. Valolähteen
rikkoutumisen
jälkeen helposti käyttöön
otettavana pika-apuna oli roikan päässä
oleva irtovalaisin ja
käyttövalmis
aggregaatti parisen metriä alempana olevassa konehuoneessa.
'Sautter, Harlé & Companie Constructeurs, Paris'
luki
konehuoneen oven päällä olleessa
valurautakyltissä [L].
Laskeutuminen maan tasalle päätään
kattoon
kolistelematta tai muita
liikkujia tönimättä
oli jopa
nousua haastavampaa.
Ylhäällä laskeudutaan ensin tuosta [L], sitten kaksi
kerrosta tavallisia portaita yhä alemmaksi ennen [L]
jyrkkää kierreosuutta ja lopuksi eteen avautuvaa
pitkää laskua maanpinnan tasolle.
Majakasta poistumisen mahdollistava
painonappi oli menosuunnassa alhaalla oikealla ennen sitä
vapaan edestakaisen kulkemisen estävää ja
pääsylipun tunnistimella varustettua 'annostelijaa'
eli
pyörivää porttia.
Paluumatkalla poikettiin vielä yhden läheisen
ortodoksisen
kirkon korjausrakennustyömaalla; sen ulkopuoli näytti
jo aika
valmiilta vaikka käyttöä sille ei kovin
paljoa tulisi
ehkä olemaan. Aikoinaan muilta kuin paikallisilta asukkailta
rajoitettu alue (1946 - 1989 Wikipedian mukaan), liikkumisen vaikeus, miehitysvallan
aika ja uskonnon
harjoittajien lukumäärä vaikuttivat
taustalla edelleen.
Ruokailu ei sataman läheisessä baarissa sen
yksityistilaisuudesta johtuen
tuona päivänä onnistunut, joten se
hoidettiin omatoimisesti.
Jos paikallisesta
Seljanka-lasisäilykepurkista löytyy
'Rohke Lihaga'-tekstin sijaan 'Kodune' -teksti, niin tuote on
kyllä hyvää mutta lihan
määrä on
siinä purkissa kuulemma edellistä pienempi. 'Kodunessa' on myös sianlihaa.
Vettä kehotetaan noiden ohjeissa
lisäämään
tyhjän purnukan verran, mutta alan ammattilaisten vinkin
mukaan
puoletkin riittää kunnollisen ja ruokaisan keiton
kuumennustarpeisiin.
Ja
niin riittikin, hiukan leipää sekä
juustoa että olutta kyytipojaksi ja taas
selvisi helposti seuraavaan päivään.
Sikäläisissä kaupoissa
oli myytävänä myös
erinomaisia ruispaloja, joiden
reseptiä oli hieman viritetty paikallisen maun suuntaan.
Paikallista oluttakin löytyi.
- https://www.visitestonia.com/fi/hiiu-olle-koda-hiidenmaan-panimo
Iltaa
istuttiin pitkään ulkona ja juttua riitti.
Välillä tiputteli vähän
vettä myös alueelle leiriytyneiden riemuksi.
Huoneissaan
majoittui toinenkin kotimainen motoristiporukka.
Alkuun
Körgessaaresta
Kuressaareen Saarenmaalle
16.8.2023
Aamulla oli vielä yhteinen tapaaminen ja kohta oli aika
luovuttaa huone sekä lähteä
Körgessaaresta
orastavaan sateeseen suuntana saaren
eteläpään
satama Sõru teiden #80, #84, #83, #143 ja #132 takana.
Mukavaa
mutkatiestöä riitti, pahemmin ajoasuja kastelevaa
sadetta, öljyä, savea
saati minkään kokoisia nelijalkaisia
tiestöllä
onneksi ei.
Yksi savipaakkuja asfaltille enemmänkin levitellyt
maantietraktorin tyyppinen kulkupeli ohitettiin vasta parin
päivän päästä
päätiestöllä.
© Google
Tuohon laivaan
ei saatu
mp-lippuja netistä eikä sataman lippuautomaatista,
mutta
odotusalueen 'Varaamaton'-ajokaistan kautta pääsi
ennen
autoja autokannen vasemman reunan etuosan
polkupyöräpaikoille. Lauttamaksu pyörien
rekisterinumeroineen hoidettiin kuntoon baarissa kannella #2.
Polkupyöräpaikkoja
oli reilusti muuten täpötäydellä
autokannella, kuten sivustolta
- https://www.veeteed.com/#/et/
sen päivän
lähtöjen osalta näkyikin. Kiitos Tapsa linkistä.
Merimaisemat
kapean väylän ympärillä olivat OK
lähes tyynessä, puolipilvisessä
säässä. Aamiaisen olisi aivan hyvin
voinut nauttia tuossa matkan edetessä samalla
Saarenmaan suuntaan.
Alkuun
Saaren eteläpään
korkeimman majakan luo
Sõrveen ajettiin Triigista Kuressaaren kautta teitä
#129, #143, #141,
#10, #77, #103 ja #175. Rannempi reitti lännessä
jäi ajettavaksi seuraavaan kertaan.
Melkein
määränpäässä oli
tarjolla lisää mainioita
mutkapätkiä, joilla sai
vaihteeksi vähän kulutettua myös renkaiden
kulutuspintojen reunoja tavallista 'mummokyytiä'
körötellessäänkin. Teiden laadusta
rento eteneminen ei enää ollut kiinni.
© Google
Saadun tiedon
mukaan tuo
'Sõrven majakka, Sääre, 93249 Saare
County, Viro' on
puolitoista metriä korkeampi kuin mikään
Suomessa
oleva vastaava. Ehkä on, ehkä ei.
- https://www.bengtskar.fi/
Melkoinen on tuo
keksintö
lajissaan..
Eilisestä johtuen en enää varsinkaan
ajovarusteet yllä kiivennyt tuonne joskin
ulos kantautuneista äänistä
päätellen
käytettävissä olisi saattanut olla hissikin.
Näköaloja sieltä saattoi vilkuilla tuon
matalan
rakennuksen edessä olleista julisteista.
Alueen pohjoispuolella oli taas yksi sotamuseo mutta jätimme
vierailematta sielläkin; muutama sotaromuksi laskettava
kappale
parkkialueen viereisessä katoksessa riitti
tällä kertaa
hyvin. Seuraavalla kerralla pitää tutustua tuon
Tapsalta
saadun linkin sisältöön tarkemmin.
Ollapa vielä se
vanha laivayhteys Latviaan
käytössä, matka
linnuntietä suoraan vastarannalle olisi tuolta
niemeltä ollut
rapiat 30 ja alemmaksi Ventspilsiinkin vain noin 70 kilometriä.
Sitä markkinoitiin vuonna 2005 muun muassa näin (www.slkferries.ee/):
"Destinations
Between Saaremaa and Ventspils runs ferryboat Scania. The ferry
departures from harbour Mõntu on Saaremaa. Harbour
Mõntu
is situated on Sõrve peninsula. Ventspils is 189 km from
Riga.
63 km seafaring takes about four hours. The ferry holds up to 300
passengers and 60 cars.".
Välissä olevasta aukosta kulkee
laivaliikennettä ainakin
Riikan ja Tukholman sekä Riikan ja Lübeckin
välillä.
Saarenmaan matkailureittitietoa löytyy
sähköisessä lehtimuodossa tuolta.
- https://issuu.com/blender_ee/docs/r_ndajate_tr_kis_2020_fin
Samaa
läpyskää jaettiin
myös hotellissa. Graafisen ilmeen perusteella sama taho oli
myös 'Sõru-Triigi' -lautan ravintolan
pöytiin tulostettujen karttojen takana.
Alkuun
Seuraava hotellimme oli Kuressaaressa linnan eteläpuolella
urheilukentän
vierellä, josta saimme huoneen #206 kuvan
oikeanpuoleisen
seinän puolella puiden varjossa mikä myös
näkyi
ja
tuntui mukavana viileytenä.
Hotellin edustan kukkaruukkujen välistä sopi
mainiosti
ajamaan tuohon etupihan reunaan eikä henkilökunnalla
ollut
aiheeseen poikkipuolista sanottavaa virallisen parkkipaikan oltua tien
toisella puolella tuon päätykameran
näköpiirissä.
Hotellin molemmin puolin ja päädyissä oli
parvekkeet
joten iltavirvokkeet ja aamukaffit saattoi nauttia ulkona.
Aamiaisravintolassa toisen kerroksen vasemmassa
päädyssä
oli myös suurempi terassi. Näköaloina
lännessä
oli hotellin takana oleva yleisurheilukenttä taaempine
rantoineen
ja pienvenesatamineen, idässä
pääoven edustalla
mopopoikien ajoittain suosima kadunpätkä, parkkialue,
padel-kentän reuna sekä tennishalli.. Monenlaisia
liikkujia
näkyi päivän ja illan mittaan kaikilla
niistä,
-urheilukentän nurmella pelattiin myös yksi
jalkapallo-ottelu.
pohjakartan © Google,
reitti Aprsdroid ja aprs.fi
Reilun kilometrin päässä linnan takana
edellisestä kuvasta oikealle olleella kävelykadulla [L]
riitti ruoka- ja juomapaikkoja sekä
arkipäivän aikaisuudesta huolimatta mukavan paljon
ihmisiä. Melkoinen osa oli toki turisteja mutta sekaan
sopi vielä pari lisää.
Aamupäivällä
kävelyalueen
pohjoispäästä etelään
päin.
Alkuun
Päivä
Kuressaaressa
17.8.2023
Aamupalan jälkeen hoitui toisen yön maksu ja rannan
kautta
linnake [L] (kuva
kestää suurennusta) kiertäen
käveltiin taas eilisestä tutulle kadulle.
Linnakäynti jäi seuraavaan kertaan.
- https://www.visitestonia.com/fi/kuressaaren-linna
- http://www.saaremaamuuseum.ee/fi/linna/kuressaaren-linna/
'Kaubamajasta' haettiin vähän
tarviketäydennystä ja
pari postikorttia -merkkeineen á 3,5€. Turkasen
isot pizzat
kadunvarsiravintolassa tummine oluineen maksoivat 45€ eli
saman
summan kuin hotelliyöpyminen 2hh:ssa aamupalalla. Joka kolmas
olut
olisi ollut ilmainen mutta tarjous jäi
hyödyntämättä - helppo luvata kun
ison lautasen
kokoisen pizzan syöntikin jäi kesken jo yhden oluen
kanssa.
Päivän mittaan oli hyvä tilaisuus
hyödyntää kävelykatualueen
palveluja ja
kävellä vaikka useampaan otteeseen tuon linnan
ympäristössä sen ulkoilu- ja
voimailumahdollisuuksien
vuoksi, suurten puiden varjostamilla poluilla. Myös
rantakalastusta, -lentistä ja muuta
-elämää
vietettiin näemmä vielä yleisesti.
Vedessä
polskittiin uimarannan puolella eikä
lapsiperheitäkäkään oltu sen
äärellä
unohdettu. Purjeveneitäkin tuli ja lähti taajaan.
Haapsalussa ja tuolla, todennäköisesti Tartossakin
kuluisi
helposti kaupunkipäivä tai pari joskus
tulevaisuudessa.
Pärnussa ja Tallinnassa on ehkä jo
vietetty riittävästi aikaa jos yön-yli
pikakäynnit unohdetaan.
Aamulla palattiin suoraan Tallinnaan yöksi
lähinnä
laivavalintamahdollisuuksista johtuen, jotta seuraavana aamuna
ehditään helposti kello kymmenen
lähtöön ja
Helsinkiin lauantain kuluessa. Viikonloppuisinhan Muuga-Vuosaari
-reitti ei ollut käytettävissä. Ja
hyvä
että mentiin etukäteen pelipaikoille eikä
Tartoon,
sillä laivalle pääsy
lähtöpäivän
aamuna olisi vienyt paljon normaalia pidempään
loppumatkan
katuremonttihaasteista johtuen.
Alkuun
Kuressaaresta Tallinnaan
18.8.2023
Aamulla ulkona oli hieman kosteampaa mutta eipä se haitannut,
bensiksen kautta suunta kohti seuraavaa lauttaa eli takaisin
mantereelle
pitkähkön asfaltointityömaan läpi
tietä #10
Kuivastuun.
Tuolla ei ollut mahdollista maksaa kahta
pyörää samalla kertaa vaan jokaisen oli
poistuttava
issekseen koppipuomin toiselle puolelle, E-Ticket
olisi toki
ollut ja
mahdollinen vaihtoehto sikäli kun rekisterikilvet olisi
tunnistettu myös takaa päin. Pyörät
ajatettiin
omalle
kaistalle #1. Ylityksen
hinta oli alle kympin per nenä.
Lauttaan nousi jokunen moottoripyörä, paljon
henkilöautoja ja paljon suurempaakin kalustoa. Kovin
pitkään ei tuolla seuraavaa lauttaa tarvitsisi
odotella
ainakaan kesäaikataulujen vallitessa.
Kännykkä oli
mukana lautan kahviossa.
Viimeinen
Viron sisäinen
vesistön ylitys oli nopea jonka jälkeen muutama
kymmenen
seuraavaa kilometriä ajettiin enemmän tai
vähemmän
kastelevassa sateessa ja edessä ajavien ilmaan nostattamassa
vesisumussa. 'Cat Crap'-voide piti kypärän visiirin
huurteettomana eikä Suzukin alla olleille vielä aika
uusille
'Michelin Pilot Road 6'-renkaille sateesta ollut havaittavaa haittaa,
joskaan en erityisesti etsinyt syvimpiä lammikoita tai
märimpiä ajoratamaalauksia.
Vähän myöhemmin ei-toivottua vaihtelua
tarjosi muuan
sikäläisissä kilvissä ajellut
täysperärekka, joka kiirehti paikkaan X
muista juurikaan välittämättä kuin
naulapää; ilman eräässä
risteyksessä
ohittamansa hitaamman ja toisen samalla kaistalla vastaan tulleen
autoilijan jarruväistöä olisimme suurella
todennäköisyydellä
päässeet seuraamaan isompaa
kolaria aivan eturivin paikoilta. Ei
mielellään, kiitos.
Tallinnan läpiajo mp:lla satama-alueelle saakka oli
tällä kerralla aika mielenkiintoinen. Garmin Zumo XT
viimeisimpine päivityksineen ja kartta-aineistoineen ilman
liikennetiedotuskaapelia sekosi vallan piirtäen
näyttöönsä lukuisia violetteja
reittiviivoja,
eikä Mikan Tomtom toiminut sen paremmin niiden sekoillessa
katualueella toistuviin umlaut- ja ajokieltomerkkeihin ainakin noilla
punaisella viivoitetuilla reiteillä. Tarkemmasta
työmaatilanteesta keskustan muilla alueilla ei saatu
havaintoja.
© Google
Liikenne satamaan näytti tuolloin etenevän
lähinnä
rantoja pitkin. Lopulta helpointa oli ajaa suunnitellusti ensin
tankkaamaan ja jatkaa sitten 'valikoivaa turistiajoa' noudattaen
hotellille.
Virossa ilmaisjaettava 'The Baltic Guide 30' antaa sivun #9
'HÜTTÜNEN'-jutussaan [L] © Tekijä
siitä suorastaan lohduttoman kuvan, lehti on kokonaan
luettavissa .pdf:na tuolta.
- https://drive.google.com/file/d/1mC7fLfwt_tiXZBQZR99ERlkyoq3Fa99F/view
Joskus työn
valmistumisen (2025?)
jälkeen tuonne todella huonosti opastettujen
korjaustyömaiden
alueille ehkä viitsii ajaa uudelleen.
Tallinnan alueelta löytyy vierailijoille
lisää tietoa vaikka tuolta
Tallinnan karttaote [L]
© Google näyttää
punaisella viivalla ympyröityinä
hotellimme, seuraavan aamun lastauslaituri, monelle tuttu
lasitarvikeliike sekä todella hyväksi edelleen
osoittautunut
hampurilaisravintola.
Majoituimme hotelliin 'Tallinna Seaport Hotel', jossa
pitkästä
aikaa oli tarjolla myös ikkunaton huone #404
jäähdytys-
ja ilmanvaihtokoneineen, hyvin nukutti viileässä
hajavalon
puutteesta huolimatta. Viimeksi vähän samantyyppinen
hotellihuone oli kerrostalon maanalaisessa kellarissa Lontoossa, jonka
varapoistumisteihin piti tutustua kertaluokkaa huolellisemmin..
Pyörät olivat yön ajan hotellin
pääoven
edustan parkkipaikalla, josta oli aamulla helppo jatkaa D-Terminaalin
lastausalueelle tuon maston takaista katua rantatietä hieman
kauemmaksi oikealle ja itään päin.
Sateesta on
hyötyä likaisille maalipinnoillekin.
Hotellin
autotalli olisi
kustantanut 15€ yöltä, tuossa riitti
rekisterinumerot
parkkivalvontaa varten. Vierellä oli erimaalaisten autojen
lisäksi vähän suurempi mp-porukka Ruotsista.
Leiriytymisoluet nautittiin hotellin ulkoilmassa ja sitten nopea
käynti lasitarvikeliikkeeseen. Kun kaikki alkaa vaikuttamaan
liian
hyvältä niin onneksi paluu arkeen hoituu vaikka
hommaansa
ilmeisen leipiintyneen kaupan nuoren kassan tai jonkun muun
'asiakaspalvelijan' luona, kuten tuossa SuperA:ssakin
vaikka muut siellä ja kaikkialla muuallakin maassa auliisti
apuaan
tarjosivatkin. Muistoja menneistä ajoista, ehkä emme
ole
kovin hyvässä huudossa sielläpäin
tai ostimme liian
vähän. Tämä vaan havaintona ilman
sen
syvällisempää merkitystä.
Molempien jostain aiemmasta käynnistä tuntema
ravintola
'Estonian Burger Factory' oli muutaman minuutin kävelymatkan
päässä jonka toisesta kerroksesta onneksi
löytyi
vapaa pöytä. Käyntiä oli pakko
luonnehtia
asiakaspalvelu ja ruoka juomineen huomioiden sanoin 'Hyvää
ja riittävästi..'.
Alkuun
Tallinnasta Helsinkiin
19.8.2023
Silja Line 'M/S Finlandian' autokannella pääsimme
pitkien
ajokaistojen väliseen eriöön (hissin kerros
5-2) tai oikoreittiin
kansimiehen pysäyttäessä
pyörämme noiden
lattian kiinnituslenkkien keskivaiheille. Ylityksen hinta oli
yhteensä reilun satasen.
Odotettavissa olleen sivuvastaisen merenkäynnin voimakkuuden
vuoksi käytimme vähän aikaa myös
tuohon.
Vaihde ykkösellä, sivuseisontatuella, ohjauslukossa,
hanskat liinan alla ja isompi kumikiila
takana. Mika käytti kahta erillistä
liinaa Guzzin rungon
ja lattiakiinnikkeiden välissä.
XCover 4:n
räpsäys
Eikun vaan
hissillä toiseksi
ylimmän kerroksen perällä olevaan katettuun
ulkoilmaan
jossa oli tuulessa ja sateessa laidan vieressäkin suhteellisen
kuivaa;
lämmintäkin kun napsauttivat yläpuolella
olleet
infrapunalämmittimet tulille. Vaahtopäitä
näkyi
merellä kuten purjeveneitäkin. Laivan nopeudeksi gps
väitti hieman yli 40 km/h.
Paluumatka Siljalla oli hinnaltaan kahdelta noin 30 €
Eckeröä kalliimpi mutta Muuga-Vuosaari
-väliä ei
viikonloppuisin ollut tavallisille ajoneuvoille tarjolla. Jos olisi
ollut, niin keskustan tietöihinkään ei
välttämättä olisi tarvinnut
tutustua.
Pääkaupunkiseudulla seurasi vielä nopea
kierros
perheenjäsenten luona ja sukuloimassa, josta lopuksi
vesisateessa
ajellen takaisin kotiin. Ajoasun osat (Arai, Hainx, Rocha, Oxtar,
Coolmax-kypärämyssyt, ..) toimivat ja
kestivät sään kuormituksia edelleen kuin Buicci.
Alkuun
Muuta
GARMIN Zumo XT sekoili
myös
Helsingissä kesken reitityksen uudelleenlaskentaa piirrellen
näyttöön violetteja reittiviivoja ja kertoen
lopuksi
ettei pysty jatkamaan. Edessä oli sen varmuuskopiointi,
palautus
tehdasasetuksille, kaiken materiaalin uudelleenasennus
käyttöönoton edetessä ja lopuksi
tallennettujen
pisteiden sekä reittien palautus. 'Bird´s
Eye'-kuvatkin
poistuivat muistikortin kansiostaan mutta MMH:n sille muokattu tarkempi
kartta-aineisto juuresta ei. XT:n myynyt 'AutoMasa' toimitti
pyynnöstä täydellisemmät ohjeet
tehdasasetusten
käyttöönottoon, kiitos niistä
(valikoiden muut
kohdat oli parempi jättää ennalleen).
Kokonaisajomatka kotoa kotiin oli XT:n tallentaman lokin mukaan 1270
kilometriä.
Hintatasosta Virossa kahdelta: Lauttoihin kului yhteensä noin
250
€. Suzukin 98-oktaaninen polttoaine maksoi yhteensä
noin 70
ja Mikan Guzzin kuluttaessa reilun litran enemmän
95:sta/tankkaus
suurinpiirtein saman. Majoitukset aamupaloineen maksoivat reilu 300
€ 2hh:ssa, ruokiin ja juomiin kului ravintoloissa ja
vastaavissa
reilu satanen + huoltoasema- ja lauttakahvit sun muut
päälle
joitain kymmeniä euroja. Grammahinnoiteltua ruokaakin
syötiin
Hiidenmaan lautalla. Paikallisen oluen hinta pyöri noin kuuden
euron tienoilla per iso tuoppi. Postikortti -merkkeineen Suomeen
á 3,5 €, majakkaan kipuaminen vitosen ja
roaming-hinnat
kännyköissä kuten käyttö
kotona.
Päätiestön laatu Virossa oli muutamaa
korjaus- ja
pinnoituspätkää huomioimatta
vähintään
hyvää, useimmiten erinomaista joten noihin maisemiin
pitää niidenkin puolesta hakeutua
pidemmällä ajalla
ja kierrellä saariakin vähän kattavammin.
Tallinnasta
itään on ainakin yksi kiinnostava paikka
vielä
käymättömänä ja
lännessä muutama
lisää.
Olkapää kesti jo hyvin
pyörällä ajamista
eikä vaivannut sen kummemmin missään joskin
kokonainen
lepopäivä Kuressaaressa lepuutti hartianseutua juuri
sopivassa kohdassa.
Pitääpä talven mittaan
lisätä Suzukin
varustukseen myös Ruuvi.comin säätä
paremmin
kestävä 'Pro-tag', niin saa vähän
tarkemmin
seurailtua ja taltioitua mitä sen
lähiympäristössä reissun aikana
tapahtuu.
Kiitos Mikalle matkaseurasta, moni asia olisi hoitunut eri tavalla
(vaivalloisemmin) yksin ajellessani.
Kari
Alkuun
Matkat-sivu