Rautaperseajojuttuja
oli tarttunut jo
aiemmin silmiin niihin liittyviä ajosuoritteita
netistä,
lehdistä ja mp-näyttelyn ständeiltä
lueskeltuani.
Oman ajokokemuksen, -kestävyyden ja -tavan
riittävästi
tuntien oli mielessä jo käynyt sen kokeilu
sopivan
tilaisuuden koittaessa. Siksi tarvittavaa paperimateriaalia oli
Skotlannissakin mukana ja niiden oikea täyttö-
sekä
käyttöperiaatekin
hyvin tiedossa.
Suoritukseen kuuluu vähintään tuhat yhden vuorokauden
kuluessa ajettua ja riittävästi dokumentoitua mailia
etukäteen annettujen ohjeiden mukaisesti.
Skotlannin suunnalta
[L] pienten
ketunlenkkien kautta
alaspäin ajellessa ja takaisin EU-mantereen puolelle
siirtyessä oli otollinen tilaisuus toteuttaa se
ensimmäinen
sallittu ajosuoritus ilman kummempia lisätemppuja, kohdalle
sattuvan sään ja muun liikenteen niin salliessa.
Plussa rivien ja kuvien edessä kertoo että
kyseinen
kohta on lisätty tekstimuotoisen tiedoston muututtua
html-versioksi.
+ ViaMichelinin
laskema tuore arvio
Michelinin suosittelemalle reitille Cheshuntista Tukholmaan.
Reittivalinta Lyhyin
ajattaa Puttgaden-Rodby-lautan kautta suoraan (E47)
Helsingör-Helsingborg lautalle ja edelleen E4:lle. Vastaavasti
Nopein
jättää Puttgaden-Rodby-lautan ajattaen (E45)
Koldingin
ohi (E20) Uuden Pikku- ja Ison-Beltin, sekä Juutinrauman
siltaa
pitkin Ruotsiin. Malmön jälkeen E6 vie Helsingborgin
luo
E4:lle.
+ Tämäkin oli jo koettu vähän
aiemmin Skotlannin
yläpäässä, eikä
sitä varmaan toistamiseen
tarvitsisi odottaa kohdalle ajosuoritusta vaikeuttamaan.
[L].
Tuo sinisen rätin näköinen on Craftin ohut
tekninen
väliasu, tosin liian kuuma taksissa
pidettäväksi.
+ Eli siitä sitten vaan
baanalle
Persausta
Puuduttamaan. Valokuvaus ei loppureissun luonteen
huomioiden
ollut ykkösprioriteetissa päähuomion
kiinnittyessä
ympäristöön ja ajosuoritukseen.
Alkuun
Englanti
SS1000-laskennan aloitus oli
tarkoitus
tehdä suhteellisen hyvin nukutun yön jälkeen
jo
Cheshuntista (Lontoon ja M25:n
yläpuolella) lähtiessä, mutta
vallitsevien
sääolojen laatu sielläpäin esti
sen. Sankka sumu
rannikon lähellä oli pahin hidaste, samoin varmuus
sujuvasta
pääsystä Doverista Calaisiin
menevään
lauttaan. Seuraavaksi lähdössä olleeseen
lauttaan
ehtiminen
oli taas kerran minuuttipeliä, mutta ihme
kyllä onnistui.
Alkuun
Ranska
Calaisissa uskalsin tehdä aloituspäätöksen
merisumun hälvettyä, tien kuivuttua ja paikallisen liikenteen
määrän vähäisyyden havaittuani.
Kotiväki oli juuri toimittanut viimeisimmät kelitiedot matkan
varrelta, joka sekin tuki myönteisen ajopäätöksen
tekoa; jälkikäteen arvioiden päätös oli
täsmälleen oikea tulevat alueelliset sateet huomioiden,
joiden alta pääsi tällä kertaa aika hyvin
livahtamaan.
Sen jälkeen piti yhyttää sopiva motoristipari
moottoritien suunnasta ja saada heidän allekirjoituksensa
lähtötodistukseen, joka onnistui lopulta varsin helposti. Se,
mikä ei sitten onnistunutkaan yhtä helposti oli avoimen
huoltoaseman löytäminen moottoritien lähimaastosta,
sillä opasteen mukaan lähin asema olisi 66 km
päässä pohjoisempana – muun muassa lähin
seuraava moottoritieliittymä takaisin Calaisiin oli tukittu jonkun
paikallisen juhlan vuoksi. Niinpä lähdin jatkamaan pohjoiseen
päin tarkoituksena poiketa moottoritieltä ensimmäiseen
vähänkin isompaan kaupunkiin, jonka reunamilta asemia varmaan
löytyisi.
Ja löytyikin, Dunkerquesta, tosin karttaa ja ajoreittiäni
jälkeenpäin tutkittuani vasta lähes sen keskustasta.
+ Mukana olleesta gps:sta ei sen suurempaa avoimen bensa-aseman
hakuapua ollut puhumattakaan tankkilaukusta löytyneestä,
vanhentuneesta kasisataatonnisesta paperikartasta.
+ Magellan
Meridian Goldin
harmaasävynäytössä
häämöttää
tuossa ruotsalaisen levähdyspaikan maastoa E4:lla ja
sen lähellä olevia vesistöjä
kesällä
2004. Magellan Gold
oli tiestö- ja
katutason suunnistuksessa ehkä jo pajavasaran
tasoinen
apuväline, kunhan
mukana oli vähintään kolme 256 MT SD-muistikorttia
kotona
tallennetuin karttatiedostoin tulevan ajoreitin varrelta,
esimerkiksi Suomen
kartta oli jaettu kolmeen noin 15-megatavun kokoiseen palaan.
Silti huomattavasti parempi kuin edeltäjänsä Magellan GPS 320 [L].
Alkuun
Belgia,
Hollanti
Alkuun ajo oli hieman hapuilevaa kun meni hetki
sisäistäessä miten muutan itselleni vuosien kuluessa
muodostunutta pidemmän matkan ajotyyliä siten, ettei se
kostaudu tulevan ajovuorokauden loppupuolella. Suurin muutos oli
lopulta vain hieman tavanomaista tiheämpi tankkausväli, joka
oli otettava käyttöön tarvittavien kuittien, leimojen ja
niihin liitettävien ajotaukojen määrän
lisäämiseksi. Sekä taukotiheyden lisäämiseksi
silloin, kun keho alkoi ilmoitella väsymisestään.
+ Tällä kertaa sitä alkoi ilmetä vasta
ajovuorokauden lopulla viileämmässä
pimeäajovaiheessa jossain E4:n alkupäässä, vajaa
1200 km Dunkerquesta lähdön jälkeen.
Tavallisesti ajoin moottoriteillä noin 200 – 250 km
pätkiä ja pidin tankkausten yhteydessä kulloinkin
tarvittavat lisätauot (ruoka, juoma, vessa, venyttelyt, mp:n
tarkastukset, ..). Suzuki GSF-1200/S Banditilla pääsi
parhaimmillaan noin 320 km yhdellä tankillisella, mutta se ei
sitten enää antanut anteeksi jos seuraava asema onkin
suljettu tai bensaa ei saanut syystä tai toisesta.
+ Varapolttoaineastiaa ei vielä tuolloin ollut mukana.
Kahdessa kohdassa alkumatkasta tuli tehtyä alokasmainen
suunnistusvirhe ensin liian aikaisin valitun ja myöhemmin missatun
rampin vuoksi, joiden vuoksi piti äkkiä muuttaa aiemmin
tehtyä ajosuunnitelmaa. Virheet olivat onneksi laadultaan
sellaisia, että niistä ei aiheutunut muuta haittaa kuin
hieman keskustelua suunnistuksesta huolehtineen sivupersoonan kanssa.
Ja ajantasaisen kartan oston Dortmundista. Harmi ettei sitä
ehtinyt hankkimaan Doverista jossa AA:n toimistossa kädessäni
oli jo kunnollinen Michelinin 1:800 000 tiekartta, mutta ei
enää riittävästi sekä jonotus- että
korttimaksuaikaa sen hankkimiseen.
+ Nykyaikaisella ja värilliset tuoreet kartat
sisältävällä GPS:lla oikean reitin
löytäminen/seuraaminen mahdollisten ruuhkien kiertokykyineen
olisi ollut pala kakkua, mutta siihen helposti kykenevä Garmin
Zumo 660 tuli hankituksi vasta kesäksi 2011.
Alkuun
Saksa
Nousu pohjoiseen aina Hampurin tasalle
oli vaivatonta, mutta Lyypekin lähestyessä
ja illan hämärtyessä alkoi ilmaan nousta
paikoitellen
sankka pilvi hyönteisiä, jotka sotkivat visiirin
nopeasti
siihen murskautuessaan. Aiemmin päivällä
sellaisesta
pääsi helposti eroon antamalla
jätösten kuivua
aikansa ja pyyhkäisemällä kuivaneet
kikkareet pois,
illemmalla kuivuminen hidastui selvästi aiemmasta ja varomaton
pyyhkäisy sotki visiirin ulkopinnan suurelta alueelta.
Onneksi ajoittaiset ohuet sadekuurot auttoivat eikä visiirin likaantumisen
vuoksi tarvinnut pysähdellä
missään ennen (E47)
Puttgarden-Rødbyhavn
-lautalle
menoa.
Alkuun
Tanska
+ Bandiitin
lähivalojen laatuun olisi suunnittelija kyllä voinut
kiinnittää enemmän huomiota, onneksi sen
rinnalle
sytytetyn kaukovalon teho ja
niiden yhteinen valokuvio riittivät vähän
paremmin.
Pitkien umpio
pimeänä on vasemmalla, keskellä
palaa parkki-
ja oikealla lyhyt ajovalo; tuo
projektorivalopatteristoei
paljoa
muita tiellä liikkujia häikäise varsinkaan
tavallisilla
halogeenipolttimoillaan. Lauran ottama kuva noin kuuden
metrin päästä. Kirkkaan valkoiseen tai hieman siniseen
siirtyvät "+150% tai 200%" -merkityt polttimot olisivat auttaneet
ehkä hieman.
Rodbyssa meni hetki opetellessa
paikallisen automaattitankkauspisteen oikeata
käyttöperiaatetta, mikä oli lopulta onni
muiden laivasta
nousseiden ajoneuvojen mentyä menojaan. Niiden
jälkeen olikin
helppo ajaa
lähes itsekseen hiljaisia teitä kohti Juutinrauman
siltaa ja
matkan seuraavaa pitkästyttävää
osuutta
Malmösta Tukholmaan.
Juutinrauman sillan ylitys meni
näköalallisesti sikäli
hukkaan, ettei ympäristöstä erottanut muuta
kuin suuria
valoryppäitä siellä
täällä kyseisen
vesireitin molemmilla
rannoilla.
Alkuun
Ruotsi
Ruotsalainen tullimies ei paljoa hötkyillyt kuultuaan
kansallisuuteni, joten läheisen bensa-aseman etsiminen saattoi
alkaa hyvinkin nopeasti maahan saapumisen jälkeen.
Ennen Helsingborgia tuntui matkan aikana ensimmäisen kerran
siltä, että nyt alkaa hiljalleen väsyttää.
Siitä johtuen muutin hieman ajorytmiä lisäten taukojen
määrää ja varsinkin satulavoimistelun tehoa
huomattavasti.
Hyllingessa oli laitettava päälle myös villapusero ja
nahkainen kaulasuojus ulkoilman lämpötilan laskiessa koko
ajan ollen tienvarsitaulun mukaan alimmillaan +11,5 °C.
Värnamossa piti ottaa käyttöön myös mukana
ollut sähköinen lämmityslaite (+ liitos mp:n
sähköihin ja pari lämpiävää,
pwm-säädeltyä elementtiä Yoko Goretex-ajotakin
sisäpuolelle), joka tuli kaikessa rajoittuneisuudessaankin
tarpeeseen aamuyön kylmien tuntien aikana.
E4-tie on tylsä, todella tylsä etenkin keskellä
pimeintä yötä. Onneksi liikenne oli minimissä ja ne
harvat liikkujat olivat lähinnä rekkoja, jotka huomioivat
vastaan ajaessaan erittäin hyvin myös
kaksipyöräisen. Viimeistä edellisellä
tankkausvälillä oli senkin puoleen helppo ajaa kun kauempana
edellä ajoi hetken paikallinen panda-auto,
meikäläisittäin varsin rivakasti jopa.
Nyköpingin alueella oli tielle noussut reilusti usvaa, joka
kostutti hyvin vaatteita ja visiirin pintaa. Kun siihen hetken
päästä vielä lisäsi matalalta suoraan silmiin
paistavan aamuauringon ensisäteet niin ainakaan ajonautinnon
määrällä ei juurikaan voinut kehuskella, VAIKKA
yön vaihtuminen parisen tuntia aiemmin aamuksi kohottikin
mielialaa huomattavasti.
Tukholmassa oli normaali aamuruuhka, jonka läpäiseminen vei
hieman aikaa. Ajoin suoraan Frihamniin Seawindin laiturin
läheiselle Shellille, jossa otin tankin täyteen vielä
tietämättä loppuuko ajoni siihen, vai jatkuuko se hetken
päästä edelleen Grisslehamnin (Kapellskärin?)
suuntaan.
Kiitos Silja Linen Check In:n pätevän ja palveluhaluisen
nuoren naisen sain SeaWindin lippuni vaihdetuksi viidessä
minuutissa Silja Europan lippuun ja ehdin vielä laivaankin juuri
ennen sen ajoneuvokannen luukun sulkeutumista. Viisi minuuttia
lisää ja matka olisi jatkunut 115 km pidemmälle koilliseen.
Merenkäynti oli kuulemma olematonta eikä tuota enempää pyörän kiinnisitomista tarvittu.
Tavarat hyttiin ja paperit mukana laivaa kiertämään.
Etsin muita motoristeja mutta en löytänyt
ensimmäistäkään, niinpä seuraava vaihtoehto
oli suostutella laivan Info-tiskin henkilöt todistamaan heille
varatut omat kohtansa lomakkeesta, jotka he lopulta tekivätkin
kuultuaan mistä oli kyse.
Sen jälkeen maistuikin kuuma suihku, hammaspyykki ja pari tuntia
unta ennen tukevaa lounasta, ensimmäistä pariin vuorokauteen
ja sitä parempaa perinneruokaa malliin kotimaiset lihapullat ja
perunamuusi. Sen jälkeen menikin useampi tunti kuorsatessa
hytissä ennen kuin akuutein univaje oli poistunut.
Alkuun
Suomi
Laivan saavuttua Turkuun oli
edessä enää viimeinen reilu 400-kilometrinen
rykäisy
kotiin, joka meni hiljalleen körötellessä
noin +10
asteen lämpötiloissa.
Imatralla 23.8.2007, Kari (
tallennushetken
tekstiversiota on
tässä esityksessä laajennettu kuvin ja
muutamin
sisällöllisin lisäyksin (+))
-------------
Alkuun
Ajopäiväkirja
Reitti tarkemmin AutoRoute 2007:n
mukaan.
Summary:
1752,1 kilometres (18 hours, 7 minutes). Tarkka listaus
löytyy tuolta
[L]
+ Ohjelman kello vs. oma
eivät olleet kaikesta minuutilleen samaa mieltä mutta
aloitus- ja lopetusajan väli < 24 tuntia sekä
siinä
ajetut mailit
ratkaisivat.
Calais, Ranska:
12:00 Saapuminen Calaisin satamaan ja
kahden todistajan
allekirjoitukset
virallisen ajoseurantalomakkeen aloituskohtiin
Ja tästä se ajosuoritus sitten todella lähti
12:41
1.
tankkaus (Dunkerque
=
kuitti
talteen,
merkinnät kuitista sekä pyörän
kilometreistä
lokikirjaan,
jatkossa sama tehtiin kaikissa
alleviivatuissa kohdissa)
13:44
2.
tankkaus (Belgia)
14:41
3.
Tankkaus ja tauko (Ranst, lähellä
Eindhovenia)
16:36
4. Tankkaus
(lähellä Esseniä)
16:58
Uuden
kartan osto (Dortmund)
18:15
5.
tankkaus, WC (Holdorf)
18:34
6.
tankkaus, tauko (Raststätte Ostetal Süd.
Vain
kulmapiste joka vaikutti etäisyyden
mittaukseen, tankkauskuitti todisteeksi käynnistä)
19:30
7.
tankkaus, WC (Rasthof Buddikate)
21:38
Tauko
lautalla (Puttgarden-Rodby)
22:30
8.
tankkaus (Rodby)
00:18
Juutinrauman
silta
00:27
9. tankkaus
(Malmö)
01:16
10.
tankkaus
(Hyllinge). Lisää lämmintä vaatetta
päälle.
02:10
Kahvitauko
(Strömsnäsbruk)
03:05
11.
tankkaus (Värnamo)
04:02
12.
tankkaus (Granna)
05:35
Ruokatauko
(Nyköpingsbro)
06:31
13.
tankkaus (Tukholma, Frihamnen)
Saapuminen satamaan, lippujen vaihto, laivaan nousu ja
kahden todistajan
allekirjoitukset
virallisen ajoseurantapaperin ajonlopetuskohtiin.
SUMMARY:
- Driving distance: 1752,1 kilometres (+ 153 km
lisää
Englannissa)
- Trip duration: 18 hours, 7 minutes (suoritusaika)
- Driving time: 16 hours, 23 minutes (+ 06:30 - 09:20
Englannissa)
- Cost: 171,71 € (+ autolautat 2 kpl ja silta 1 kpl)
Oman karttaohjelman mukaan saatu
kilometrimäärä ei
välttämättä ole
sama kuin tuolloin tarkastuslaskennassa käytetyn ohjelman
laskema
virallinen lopputulos. Sen vuoksi oli varminta ajaa muutama kymmenen
ylimääräistä mailia, jos jokin
ajoreitin nurkka tai
kulmapiste olisikin unohtunut tai hylättäisiin
dokumentoinnista.
+ Näin jälkikäteen
ajoaan analysoidessa mieleen nousee
lähinnä energian saannin tasaisuus ja sen
riittävä
määrä: yöllä
pimeimpään ja
kylmimpään aikaan esimerkiksi nopeasti
imeytyvän
hiilihydraatin
nauttiminen taisi sittenkin jäädä hieman
vajaaksi kehon
jäähdyttyä aiempaa nopeammin
moottoritienopeuksilla.
Suklaapatukka, palanen banaania ja sämpylä (yms.)
harvakseltaan nautittuina eivät ehkä
riittäneet. Kuumaa
kahvia ja vettä olisi voinut juoda enemmän, vaikka se
olisi aiheuttanut hieman tiheämpää
pysähtelytarvetta mutta samalla
ylimääräistä liikettä ja
vaihtelua
lihaksistolle.
+ Sopiva
Angora-
tai
nykyaikana
Merino-villainen
pitkä
alusasu päällä olleen
Craftin
teknisen väliasun tilalla tai lisäksi, sekä
kylmimpinä
hetkinä tasaisemmin
lämmittävä sähköinen
ajoasu olisivat
helpottaneet viileässä ajamista huomattavasti. Samoin
pyörän kahdennetut H4-, LED- tai muut
ajovalot FJR:n ja
vastaavien
matkamallien mukaisesti.
Alkuun
Lopputulos
+ Ajosuorituksen
vastaanottaja tarkasti
ajetun reitin
käyttämällään
karttasovelluksella ja siihen liittyvät
käyntipaikkatodisteet
allekirjoituksineen sekä kuiteista näkyvine
tietoineen
verraten tietoja ilmeisesti myös laskennallisiin ajonopeuksiin
eri
tiealueilla.
Sähköisen lokikirjan
ensimmäinen
[L]
ja neljäs, viimeinen sivu
[L].
Siihen kertyi liitteiksi parisenkymmentä kuittia sekä
kaksi
allekirjoitusta ajon aloitus- ja toiset kaksi ajon
lopetusajankohdat todistaneilta,
täysin ulkopuolisilta henkilöiltä.
+ Kaiken tapahduttua
hyväksytysti saapui
siitä alla näkyvä todistus postitse. Samassa
paketissa
oli myös
rekisterikilven alusta, IBA-jäsentarra, ajosuorituksen
mukainen
pinssi, IBA-Finland pinssi ja -kangasmerkki sekä tieto
suoritusvuoden
ilmaisjäsenyydestä SMOTOn jäsenetuineen.
+ Nykyään
suorituksessa
kertyvän materiaalin käsittely hoituu varmaan
helpoiten
sähköisesti.
Muutakin materiaalia löytyy
sivuiltaan sähköisenä,
kuten
IBA-historiaa vuosilta 2000-2020.
- https://www.ibafinland.fi/jasenille/ajotarkastus/
- https://www.ibafinland.fi/wp-content/uploads/2021/05/IBA_Historiikki_web.pdf
+ Tulipahan tuokin kokeiltua kerran; huolella valmistautuen ilman
ylimääräisiä kiemuroita tai
ongelmia se ei
edellä nähdyn todistuksen tekstistä
hieman poiketen
ollut temppu
eikä mikään kunhan kulkuväline oli
kunnossa
eikä mitään poikkeavaa tapahtunut, kuskilla
oli
riittävästi lepoa alla ja ajatus kirkas,
ajosuunnitelma
reitteineen sekä tauotuksineen valmiina (varasuunnitelman
tekokaan
ei liene pahasta), takapuoli kunnolla tottunut mp:nsa satulaan ja omat
rajat hyvin tiedossa.
Ja valmius keskeyttää suoritus milloin tahansa, jos
väsymys tai joku muu syy estäisi turvallisen ajon
jatkamisen.
Kevyttä mielenkiintoa oli seuraavina vuosina myös
BB1500:n
ajamisen suhteen, mutta se ei kuitenkaan kantanut ajatusta
pidemmälle.
+
8.8.2021,
Kari
Alkuun
Matkat-sivu
